Lokakuussa 2002 18-vuotias opiskelija Markku Rikola voitti Haluatko miljonääriksi? -ohjelmassa 70 000 euroa, mikä on ohjelman suomalaisen version suurin voitto. Elokuussa 2025 kaksi lottoajaa voitti saman illan arvonnassa kumpikin 7 950 000 euroa: toinen pelasi helsinkiläisessä R-kioskissa, toinen verkossa Karjaalta.
Verotuksessa näitä voittoja kohdellaan eri tavoin. Tietovisan palkinto on voittajalle veronalaista tuloa, mutta lottovoitosta ei makseta veroa. Ero johtuu siitä, ratkaiseeko voiton taito vai sattuma. Sama raja selittää, miksi osa nettikasinoiden voitoista on Suomessa verovapaita.
Haluatko miljonääriksi? palkitsee tiedon
Haluatko miljonääriksi? nähtiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1999. Ohjelma esitettiin Nelosella vuoteen 2005 ja MTV3:lla vuosina 2005–2007, ja vuodesta 2016 se on ollut taas Nelosella. Kilpailija vastaa enintään 15 monivalintakysymykseen, ja palkinto kasvaa jokaisen oikean vastauksen myötä. Apuna on kolme oljenkortta: puolitus, jossa kaksi väärää vaihtoehtoa poistetaan, puhelinsoitto ystävälle ja yleisön mielipide. Pääpalkinto oli aluksi miljoona markkaa, vuosina 2001–2005 200 000 euroa ja vuodesta 2005 miljoona euroa. Ohjelmaa ovat juontaneet Lasse Lehtinen, Ville Klinga, Jaajo Linnonmaa ja vuodesta 2022 Antti Holma.
Voiton ratkaisee kilpailijan tieto. Markku Rikolan 70 000 euroa oli 35 prosenttia silloisesta 200 000 euron pääpalkinnosta, ja jokainen askel siihen asti vaati oikean vastauksen. Verohallinnon ohjeen mukaan kilpailupalkinnot ovat yleensä saajalleen veronalaista ansiotuloa, ja tietokilpailujen palkinnot ovat veronalaisia, kun ne perustuvat sijoitukseen tai suoritukseen. Ansiotulo on sama tulolaji, johon kuuluvat myös palkat. Veron maksaa palkinnon saaja. Palkinnosta ei yleensä toimiteta ennakonpidätystä, joten vero määrätään vasta verotuksessa.
Sadan euron raja koskee myös pubivisaa
Pienistä palkinnoista ei makseta veroa. Jos kilpailupalkintoja kertyy vuoden aikana yhteensä enintään 100 euroa, ne ovat verovapaita. Kun raja ylittyy, koko summa on veronalaista eikä vain sadan euron ylittävä osa.
Verohallinnon esimerkissä kaksi 80 euron palkintoa eli yhteensä 160 euroa on kokonaan veronalaisia, ja ne on ilmoitettava verotuksessa. Kaksi 40 euron palkintoa eli 80 euroa on kokonaan verovapaita, eikä niitä tarvitse ilmoittaa. Pokaalit, mitalit, lippalakit, karkit ja kahvi eivät ole veronalaisia, ja kilpailun suorat kulut, kuten osallistumismaksut ja matkat, voivat olla vähennyskelpoisia.
Osa palkinnoista on verovapaita kokonaan. Koululaisten tieto- ja taitokilpailujen palkinnot ovat verovapaita, jos niitä ei makseta rahana tai rahaan rinnastettavana. Taidekilpailujen palkinnot ovat verovapaita, kun kilpailu on ministeriön hyväksymällä listalla kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävistä kilpailuista. Muut palkinnot ilmoitetaan yleensä tulorekisteriin, ja jos esitäytetty veroilmoitus ei näytä palkintoa oikein, saaja korjaa sen itse.
Arpajaisissa vero on maksettu jo ennen voittoa
Arpajaisissa osallistuja maksaa osallistumisesta ja voi voittaa palkinnon, joka ratkeaa sattumalla. Lotossa voittorivi ratkeaa arvonnassa, eikä pelaajan tiedoilla ole vaikutusta lopputulokseen. Voittajan ei tarvitse osata mitään, ja jokaisella rivillä on sama mahdollisuus osua.
Arpajaisveron maksaa pelin järjestäjä, joka ilmoittaa ja maksaa sen itse kuukausittain, ja Verohallinnon mukaan tämän veron alaisista arpajaisista saadut voitot ovat voittajalle verovapaita. Veikkauksen yksinoikeuspeleissä vero on 12 prosenttia pelien tuotosta, tavara-arpajaisissa 1,5 prosenttia arpojen myyntiarvosta, bingossa 5 prosenttia maksettujen voittojen arvosta ja maksuttomissa yleisöarvonnoissa 30 prosenttia palkintojen yhteisarvosta. Veikkauksen vero on vaihdellut: Verohallinnon mukaan se oli 3,4 prosenttia vuonna 2022 ja 5 prosenttia vuonna 2023. Jos järjestäjän vero jää kuukaudessa alle 50 euron, sitä ei tarvitse ilmoittaa eikä maksaa.
Samasta syystä elokuun 2025 kahden jättivoiton yhteensä 15,9 miljoonaa euroa jäi voittajille kokonaan. Samoin raumalaismiehen elokuussa 2026 Lotossa voittama 6 miljoonaa euroa on hänelle verovapaa. Hän oli pelannut samaa riviä 40 vuotta.
Taito vai sattuma – missä raja kulkee?
Verohallinnon ohjeen mukaan suoritukseen perustuvat kilpailut eivät kuulu arpajaisverolain piiriin, ja niiden palkinnot verotetaan muuna ansiotulona. Tietovisa on verotuksessa kilpailu, koska palkinto riippuu siitä, mitä vastaaja tietää. Lotto on arpajaiset, koska voittajan valitsee arvonta.
Raja ei aina kulje pelkän sattuman mukaan. Arpajaisvoittokin voi olla veronalainen, jos se on kohtuullinen korvaus suorituksesta tai rinnastuu palkkaan.
Raaputusarpa ja lahjavero
Vuoden 2024 alusta raaputusarvan ostajan on tunnistauduttava, kun hän ostaa arvan, lunastaa voiton tai osallistuu arpaan liittyvään lisäarvontaan. Voitto on verovapaa vain ostajalle, joten raaputusarpaa ei voi enää ostaa lahjaksi. Jos ostaja siirtää voiton tai osan siitä toiselle, saaja maksaa lahjaveroa, kun lahjan arvo on vähintään 5 000 euroa.
Kuka maksaa veron voitosta?
| Voitto | Kuka maksaa veron | Voittajan verotus |
| Tietovisan palkinnot, yli 100 € vuodessa | Voittaja | Veronalaista ansiotuloa |
| Kilpailupalkinnot, enintään 100 € vuodessa | — | Verovapaa |
| Lottovoitto | Veikkaus, arpajaisvero 12 % | Verovapaa |
| Raaputusarvan voitto | Veikkaus | Verovapaa ostajalle |
| Maksuton yleisöarvonta | Järjestäjä, arpajaisvero 30 % | Verovapaa |
| ETA-alueella laillisesti järjestetyn rahapelin voitto | — | Verovapaa (marraskuu 2026) |
| ETA:n ulkopuolisen nettikasinon voitto | Voittaja | Veronalaista ansiotuloa |
Kasinopelit ovat sattumapelejä – siksi ETA-raja ratkaisee
Nettikasinoiden kolikkopeleissä jokaisen kierroksen tuloksen arpoo satunnaislukugeneraattori eli tietokoneohjelma, joka tuottaa ennalta arvaamattomia lukuja. Peleissä panokset ja voitot ovat oikeaa rahaa, ja verotuksessa niiden voittoja arvioidaan samalla säännöllä kuin lottovoittoja.
Tuloverolain mukaan verovapaita ovat Suomen arpajaisverolain alaisten arpajaisten voitot sekä voitot arpajaisista, jotka on järjestetty laillisesti jossakin ETA-valtiossa. ETA eli Euroopan talousalue kattaa EU-maat sekä Norjan, Islannin ja Liechtensteinin. Siksi verovapaa kasino tarkoittaa marraskuussa 2026 voimassa olevien sääntöjen mukaan ETA-alueella, esimerkiksi Maltalla tai Virossa, luvitettua nettikasinoa, jonka pelien voitot kuuluvat samaan verovapauteen kuin lottovoitot.
ETA:n ulkopuolella järjestettyjen pelien voitot verotetaan ansiotulona. Korkein hallinto-oikeus katsoi 28.5.2025 antamassaan päätöksessä (1225/2025), että pelaaminen ETA:n ulkopuolisilla nettikasinoilla oli harrastus eikä elinkeinotoimintaa. Keskusverolautakunnan 22.9.2025 antaman ennakkoratkaisun mukaan jokainen peli on erillinen tapahtuma, eikä hävitty panos paranna mahdollisuutta voittaa seuraavaa peliä. Siksi hävittyjä panoksia ei voi vähentää verotuksessa. Veronalaista tuloa syntyy aina, kun yksittäisen pelin voitto on suurempi kuin pelin panos, vaikka koko vuoden tulos jäisi tappiolle. Voitto on veronalaista tuloa silloinkin, kun pelaaja käyttää sen heti uuden pelin panokseksi.
Mitä muuttuu heinäkuussa 2027?
Uusi rahapelilaki tulee voimaan 1.7.2027, ja silloin nettikasinot ja vedonlyönti avautuvat Suomessa kilpailulle. Luvan saaneet yhtiöt maksavat arpajaisveroa 22 prosenttia pelikatteesta eli pelaajien panoksista, joista on vähennetty maksetut voitot. Lupahakemuksia on voinut jättää maaliskuusta 2026 alkaen, ja Ylen Poliisihallitukselta saamien tietojen mukaan niitä oli 22.9.2026 mennessä tullut 75. Lupia valvoo heinäkuusta 2027 alkaen Lupa- ja valvontavirasto.
Uudistuksen taustalla on pelaaminen Veikkauksen ulkopuolella. Hallituksen esityksen mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto arvioi, että vuonna 2021 monopolin ulkopuolisille sivustoille pelattiin noin 520–590 miljoonaa euroa. Rahapelihaittoihin apua tarjoavan Peluurin tietojen mukaan 77 prosenttia vuonna 2023 yhteyttä ottaneista oli pelannut ainoastaan ulkomaisilla sivustoilla.
Hallituksen esityksen mukaan ilman Suomen lupaa Suomeen tarjotuista rahapeleistä saadut voitot olisivat jatkossa saajalleen veronalaista tuloa. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lausunnossa todetaan, että verovapaus laajenisi koskemaan myös Suomen luvan saaneita yhtiöitä, jotka toimivat ETA-alueen ulkopuolelta.
Taito on tuloa, sattuma on jo verotettu
Tietovisan ja lottovoiton ero tiivistyy siihen, ratkaiseeko voiton osaaminen vai arvonta. Osaamisella ansaittu palkinto on voittajan tuloa, kun taas Suomen arpajaisten voitoista vero on maksettu jo järjestäjän arpajaisverona. Sama tuloverolain sääntö tekee marraskuussa 2026 ETA-alueella luvitetun kasinon voitoista verovapaita, ja heinäkuussa 2027 voimaan tuleva rahapelilaki muuttaa sitä, mitä verovapaa kasino suomalaiselle pelaajalle tarkoittaa.
